Kun ilta ehtii, ma sua muistan...

Tänään on maanantai ja 11. päivä lokakuuta. Nyt on jo taas ilta ehtinyt ja päivä laskeutunut mailleen. No, toisella puolen maapalloa eli meille rakkaassa Brasiliassa on päivä parhaimmillaan. Siellä rakkaat ystävämme touhuavat mitä milloinkin ja kuta kulloinkin ja odottaen meitä saapuvaksi sinne heidän luokseen. No, kyllähän sekin aika vielä koittaa, mutta ensin näitä muita suunnitelmia.

Olen tänään virkannut ahkerasti koukku sauhuten valkoista vauvannuttua, jonka sainkin jo valmiiksi. Äskettäin aloittelin myssyä ja siinä samallahan sitä suunnittelee, kun koukku sauhuaa. Eihän tällaisiin vauvan nuttuihin tarvitse mitään ohjeita, varsinkaan virkaten, kun mallihan muodostuu sitten itsestään pylväitä, puolipylväitä ja ketjusilmukoita vuorottaen. Näin on käynyt tämänkin myssyn kanssa. Laitan sitten kuvia, kunhan ensin valmistuu.

Tänään rakkaani haki Lidlistä lankoja 300 grammaa ja 300 grammaa, siis erilaisia, mutta pyöröt oli mukana molemmissa. Silti en aloita uutta työtä ennenkuin saan tuon myssyn valmiiksi ja nutun, myssyn ja sukat matkaan sen saajalle.

Sää taitaa jo muuttua kylmemmäksi, mutta me ajattelemme sitä lämpimyyttä, mikä meitä vielä odottaa kovimmilla pakkasilla, no, joulukuussa, kun pakkaamme kimpsut ja kampsut ja hyppäämme koneeseen ja toteamme vain: Hei, mehän lennetään!

Tänään minä sain syliini...arvatkaapas mitä! No, oman rakkaan hanurini, pitkästä aikaa. Enpä ole uskaltanut hanuria syliini ottaa, kun haavan arpeuma on vuotanut, mutta nyt ei enää vuoda, ainakaan tällä kertaa taas. Koskaanhan ei tiedä, milloin taas toinen paikka repsahtaa auki. Mutta me elämme tässä ja nyt ja nautimme jokaisesta hetkestä. Kylläpä oli kiva taas soitella ja rakkaani lauloi. Vielä me nauhoitammekin taas ja laitamme blogeihini ja youtubeen.
Onhan meillä toki jo tiedossakin, että minkä me soitamme ja rakkaani laulaa, mutta sitäpä en vielä paljasta teille.

Mutta nyt toivottelen teille kaikille, rakkaat ystävät, oikein leppoisaa illan jatkoa ja hyvää yötä ja nukkukaa hyvin!